Syötävän hyvä säilörehu tehdään navetan tarpeisiin - Agri-Kymi

Syötävän hyvä säilörehu tehdään navetan tarpeisiin

Syötävän hyvä on kuhunkin navettaan sopiva säilörehu, joka toimii parhaiten juuri kyseisen navetan eläimille ja tilan korjuuketjussa. Pellolla siis viljellään sitä, mitä navetta tilaa ja tarvitsee. Silloin katsotaan navetasta pellolle päin eikä pellolta navettaan päin, ja rehu tehdään tarpeeseen.

 

Henna Aapro ProAgriasta kävi toukokuussa Agri-Kymillä kertomassa ja keskustelemassa ”syötävän hyvästä” säilörehusta ja tekemisen onnistumisesta. Aapro on ProAgrian nurmi- ja kasviasiantuntija koko Etelä-Suomen alueella ja vastaa ProAgria Etelä-Suomessa nurmipalveluista ja nurmentuotannon osaamisesta.

”Kun tehdään syötävän hyvää säilörehua, katsotaan navetasta pellolle päin eikä pellolta navettaan päin, ja rehu tehdään eläinten tarpeeseen”, Henna Aapro sanoo.

 

Henna Aapron mukaan syötävän hyvä on jokaiseen navettaan ja jokaiseen korjuuketjuun vähän erilainen. Kokonaisuus riippuu esimerkiksi lehmien ja maidontuotannon tarpeista. Mutta hyötyä ajattelutavasta joka tapauksessa on. Henna Aapro on varma, että suunniteltuna kokonaisuus tulee edullisemmaksi ja tuloksiltaan paremmiksi kuin sattuman kauppana. Ja syötävän hyvä sopii kaikille tiloille, kun asiaa lähestytään aina säilörehun syöjän tarpeesta.

 

”Hyötynä on myös eläimen hyvinvointi. Lehmä on märehtijä, joka tykkää korsirehusta ja se on sen terveydelle hyväksi. Kun säilörehu on onnistunutta, navetta toimii hyvin eikä eläinlääkäriäkään näy navetassa juuri koskaan”, Henna Aapro perustelee.

 

Syötävän hyvä on suunnitteluun perustuva ajattelutapa ja toimintamalli. Miksi syötävän hyvästä rehusta on ruvettu puhumaan?

”Vielä jossain voi olla vanha perinne, että emännät ovat navetassa ja isännät pelloilla, ja he eivät keskustelleet keskenään rehusta. He kärräävät rehua sisään ja sitten ihmetellään, kun homma ei toimi, maitoa ei tule ja eläimet ovat kipeinä”, Henna Aapro sanoo.

 

Hän kysyy, miksei mieluummin keskustella ja suunnitella niin, että kun lehmät tarvitsevat jotain, oikeanlaista rehua tuotetaan pelloilla määrätietoisesti. Kun on erilaisia tarpeita, toimitaan niiden mukaan.

 

”Samalla tavalla kuin mylly, joka haluaa käyttöönsä määrätynlaista vehnää, oma navettakin voisi tilata pelloilta määrätynlaista säilörehua.”

 

 

Hyvän rehun seitsemän osatekijää

Henna Aapro listaa syötävän hyvän rehun onnistumisen tekijöiksi seitsemän osa-aluetta ja tekijää: säilyvyys, sulavuus, kivennäiset, valkuaiset, kuitu, suunnittelu ja tietenkin rehun määrä.

 

”Ensinnäkin rehun pitää olla todella hyvin säilynyttä, että sitä syödään. Hyvin säilyneenä se myös maistuu ja tuoksuu hyvältä.”

 

Pellolla kasvavasta nurmesta saadaan massa, jonka ominaisuudet joko säilytetään tai menetetään korjuun jälkeen. Henna Aapron mukaan yleinen kompastuskivi onkin säilöntä, ja siinä ei pidä säästää väärässä paikassa.

 

”Säilönnässä pitää olla todella huolellinen – ihan joka vaiheessa. Kun korjuuketju pellolla on tehostunut, on liian paljon esimerkkejä siitä, että siilotyöskentely kärsii. Sen osaamiseen ja huolellisuuteen pitää panostaa, ettei pellolla tehty hyvä työ mene hukkaan.”

 

Aapro kertoo tapauksesta, jossa upouuden paalaimen käytössä ja säädöissä oli säästelty eikä paaleista tullut riittävän tiukkoja. Seurauksena oli, että lehmät eivät voineet hyvin ja rahaakin kului turhaan ajoon ja turhaan muoviin. Onneksi syy tilanteeseen löytyi yhdessä tutkien.

 
 

 

Sulavuutta, kivennäisiä, valkuaisia ja kuitua!

Jotta rehu on syötävän hyvää, sen D-arvon pitää olla kunnossa. Se kertoo massan sulavuudesta ja siitä, miten lehmä voi rehua hyödyntää. Oikeanlaiseen sulavuuteen vaikutetaan mm. korjuuajankohdalla sekä sopivien kasvien valinnalla.

 

Kivennäisiin ja valkuaisiin vaikutetaan Aapron mukaan monilla eri tavoilla. ”Millä saadaan esimerkiksi riittävästi magnesiumia sekä kaliumit ja kalsiumit kohdalleen, jotta kaikille eläinryhmille on sopivasti eväitä? Taas tullaan maan kasvukuntoon ja lannoitteisiin, jotta tasapaino on hyvä.”

 

”Ja millä tehdään valkuainen? Lannoituksen määrällä ja ajankohdalla on siihen paljon vaikutusta. Jos lannoittaa myöhään, valkuaisen määrä rehussa on hyvä, mutta silloin rehun määrä jää alhaiseksi. Ja toisin päin: jos lannoittaa aikaisin, määrä on hyvä mutta valkuainen voi jäädä matalaksi. Näin voi käydä, kun sato on hyvä. Valkuainen laskee lisäksi silloin, kun kasvusto vanhenee, joten valkuaisen määrään vaikutetaan myös korjuun ajankohdalla sekä kasvivalinnoilla eli apiloilla, mailasilla ja virnoilla”, Henna Aapro listaa.

 

”Nykyään puhutaan varsinkin automaattilypsytiloilla paljon siitä, että pitää olla paljon kuitua. Kuitu onkin tärkeä tekijä maidon pitoisuuksien muodostuksessa. Siihenkin vaikutetaan sopivalla korjuuajankohdalla ja tarkoituksenmukaisilla kasvien seossuhteilla. Mitä vanhemmaksi kasvusto lasketaan, sitä enemmän siinä on kuitua, mutta samalla myös sulavuus laskee.”

Syötävän hyvän säilörehun seitsemän tärkeää tekijää: suunnitelmallisuus, säilyvyys, sulavuus, kuitu, kivennäiset, valkuaiset ja rehun määrä.
 

 

Riittävästi rehua hyvällä suunnittelulla

Kun navettaan tilataan syötävää säilörehua, tilataan erilaisia massoja eri tuotosvaiheissa oleville lehmille ja nuorkarjalle. Niille pitää olla erilaista ruokaa. On tärkeää tietää, miten näitä eri ominaisuuksia tehdään.

 

”Kun halutaan tietää, mitä syötävä rehu on, täytyy suunnitella: minkä verran rehua tarvitaan ja minkä laatuista sen pitää olla. Silloin tiedetään tässä vaiheessa vuotta, millaisia rehueriä ja komponentteja tarvitaan ja mistä mitäkin tehdään”, Henna Aapro sanoo.

 

”Tähän vaikuttavat kasvilajikkeet. Onko siellä raiheinää, apiloita, ruokonataa, timoteitä ja koiranheinää? Näiden kasvien sopivilla suhteilla tehdään kuidun massa. Sitten pitää myös ymmärtää, miten eri lajikkeet vanhenevat sopivasti, että saadaan sopiva määrä kuitua ja myös pidennettyä tarvittaessa korjuuaikaa.”

 

Henna Aapro muistuttaa, että satomäärään vaikuttaa voimakkaasti maan kasvukunto. Vaikka kylvetään siemeniä kuinka paljon ja lannoitetaan kasvustoja, kasvua ei tule, jos maa ei toimi.

”Mutta mitä se kasvukunto on? Miten siitä pidetään huolta ja varjellaan? Onko esimerkiksi kevätkoneista laskettu rengaspaineita alemmas? Millä varmistetaan ja tiheä nurmi, josta kasvaa niitä kasveja, joita on haluttu? Miten varmistetaan, että maan kasvukuntoa ei ’sössitä’ enempää?”

 

Kysymysten ja huolehdittavien asioiden lista on pitkä. Henna Aapro sanookin, että heikkoa kasvustoa pitää osata parsia, uusia ja täydentää kuntoon. Ja viljelijöille hän esittää kysymyksen: koska olette käyneet katsomassa kasvustoja aivan läheltä?

 

”Esimerkiksi viime talvi oli haastava niin syysviljoille kuin nurmillekin. Pelloilla ollut vesi ei ole mennyt ajoissa läpi tai maat ovat jäätyneet ja lumi ja vesi ovat tulleet siihen päälle. Silloin kasvit eivät ole saaneet happea. Pellolta on voinut hävitä kokonaisia kasvilajeja.”

 

Henna Aapron mukaan myös niittokorkeus vaikuttaa jälkikasvukykyyn ja toisen ja kolmannen sadon määrään, sillä liian lyhyeksi niittäminen saattaa vaurioittaa juuristoa ja jälkikasvu on heikkoa.

 

”Suosittelenkin niittokoneisiin korokejalaksia. Hyvä nyrkkisääntö on puhelin pystysuunnassa eli korkeus saisi olla noin 15 senttiä. Silloin kasvin juuristo pysyy hengissä ja kasvit jatkavat nopeammin kasvuaan. Muutenkin matalalla oleva osa kasvista on pääasiassa kortta. Kyllähän siinä on kuitua, mutta ei hyvälaatuista eikä juuri ravinteita”, Henna Aapro sanoo.

SaMASZ-niittokoneisiin on saatavilla korokejalakset kahdessa eri korkeudessa.

 

 

ProAgria tarjoaa asiantuntijapalveluja ja osaamista maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen. proagria.fi

 


Agri-Kymi maahantuo ja myy traktorikäyttöisiä työkoneita ja perävaunuja maatilojen ja koneyrittäjien käyttöön. Laaja valikoimamme koostuu kustannustehokkaista ja kilpailukykyisistä tuotteista. Olemme asiantunteva ja mutkaton suomalainen perheyritys, joka panostaa pitkiin kumppanuuksiin ja asiakkuuksiin.

Heinäkoneista tuomme maahan  SaMASZin niittokoneita, karhottimia, pöyhimiä ja murskaimia.  SaMASZin laadukkaat heinäkoneet ovat vakiinnuttaneet asemansa myös urakointikäytössä.

 

Lue muita kirjoituksia

Top